MT VAPAAVALINTAINEN: Lihavuus - sairaus, riippuvuus vai itsekurin puute?

MT Vapaavalintainen

Lihavuus  -  sairaus, riippuvuus vai itsekurin puute?

Suomalaisesta aikuisväestöstä yli puolet ovat vähintään ylipainoisia (painoindeksi väh. 25) ja joka viides voidaan luokitella lihavaksi (painoindeksi yli 30) (Männistö ym. 2015).

Syömishäiriöt luokitellaan mielenterveyden häiriöiksi. Tunnetuimmat tavallisen kansalaisen näkökulmasta lienevät anoreksia nervosa eli laihuushäiriö sekä bulimia eli ahmimishäiriö. Anoreksiaa ja bulimiaa varten on kehitetty hoitomuotoja ja sairautta sairastavan on mahdollista saada osastohoitoa. Mielenterveyden psykologiaa-kirjassa todetaan, että syömishäiriöiden hoidossa terapeuttiset menetelmät ovat välttämättömiä ja usein tarvitaan hyvin pitkää terapiaa. (Toivio – Nordling. 2013: 176-177.)

On olemassa myös epätyypillisiä syömishäiriöitä, jotka ovatkin yleisempiä syömishäiriöiden muotoja. BED eli binge eating disorder on tavallisin näistä. Sairauden oireina ovat ahmimiskohtaukset, jotka toistuvat usein, mutta oireisiin ei kuulu oksentamista tai muuta ruuan kehosta poistamismenetelmiä. Tätä sairautta sairastava siis todennäköisemmin on jo lihava tai matkalla siihen. Sairautta sairastava kärsii muita lihavia yleisemmin psyykkisistä oireista ja mielenterveyden häiriöistä. (Suokas - Rissanen 2011. 362.)

Lihavia ihmisiä kohtaan on paljon negatiivisia asenteita. Ajatellaan esimerkiksi, että lihavat ovat välinpitämättömiä, laiskoja, heiltä puuttuu itsekuri ja tietämys. Nämä kaikki elementit ovat nähtävissä vaikkapa ihan jokaisessa sosiaalisessa mediassa jaetussa lihavuutta käsittelevässä artikkelissa, missä ihmiset saavat vapaasti kommentoida. Kommenteissa jaetaan laihdutusneuvoja ja ”ota itseäsi niskasta kiinni”- kommentteja.  Ihmiset suhtautuvat lihaviin ikään kuin heillä olisi oikeus opettaa ”tyhmää lihavaa, joka ei tiedä miten elää oikein”.

Lihavat ihmiset eivät ole tyhmiä sen enempää kuin muutkaan ihmiset. Asenne-ilmapiiri näkyy jos vertaa vaikka kommentteja, jotka liittyvät anoreksiaan. Harvemmin näkee kommenttia, missä sairastuneelle sanotaan: ” Hei tyhmä, sun pitää vaan syödä kunnolla. Ei se nyt niin vaikeeta oo. Pistät vaan sitä ruokaa suuhun ja nielaset. ”

Jo ylläolevassa BED-syömishäiriön kuvauksessa sanotaan, että sairautta sairastavat kärsivät muita lihavia yleisemmin psyykkisistä oireista ja mielenterveyden häiriöistä. Mitä muita lihavia? Onko olemassa terveitä lihavia ja sairaita lihavia?

Käypä hoito-suosituksessa lihavuuden keskeisin hoitomuoto on elintapaohjaus, joka sisältää ajatuksiin, asenteisiin, ruokavalioon ja liikuntaan painottuvaa ohjausta. Hoitoa tukevia menetelmiä ovat niukkaenerginen ruokavalio, lääkitys ja leikkaushoito. (Lihavuus: Käypä hoito-suositus, 2013)  Missään kohtaa ei puhuta terapiasta ja tunne-elämän tukemisesta.  Lihavuus nähdään lähtökohtaisesti vain fyysisenä sairautena ja itsekurin puutoksena.

Väitämme, että suurin osa lihavista ihmisistä kyllä tietää teoriassa mitä ovat terveelliset elämäntavat. Jostain syystä he eivät vaan kykene tuomaan teoriaa käytäntöön. Tässä kohtaa kyseenalaistamme ajatuksen, että kyseessä olisi itsekurin puute ja välinpitämättömyys. Ihmisen toimintaa ohjaa tunne-elämä, joka etenkin riippuvuuksissa määrittelee toimintaa hyvin paljon.

Suomen Mielenterveysseuran sivuilla sanotaan, että ”haitallinen riippuvuus voi kehittyä mihin tahansa aineeseen tai toimintaan, josta voi saada mielihyvän tunteita. Riippuvuus voi kehittyä esimerkiksi syömiseen, peleihin tai päihteisiin.”(Riippuvuusongelmat.)

Tästä näkökulmasta asiaa lähestyy myös Suomen OA – Anonyymit Ylensyöjät (Overeaters Anonymous), joka on 12 askeleen vertaistukiryhmät ongelmasyöjille. OA on yhteisö, jossa ihmiset toipuvat pakonomaisesta ylensyömisestä jakamalla kokemuksensa, voimansa ja toivonsa. OA:n toipumisohjelma pohjautuu AA:n eli Nimettömien alkoholistien 12 askeleeseen, joka on toipumisohjelma alkoholiriippuvaisille.

"OA:ssa meillä ei ole mitään dieetti- tai liikuntaohjelmia, ei vaakaa eikä ihmepillereitä. Se, mitä tarjoamme, on paljon suurempaa kuin mikään näistä – yhteisö, jossa me löydämme ja jaamme rakkauden parantavan voiman. ” (Anonyymien ylensyöjien 12 askelta ja 12 perinnettä. 2005: 5,9.)

Myllyhoitoyhdistys on suomalainen asiantuntijajärjestö, joka on perinteisesti keskittynyt alkoholi- ja päihderiippuvuuksien hoitoon. Yhdistyksessä käynnistettiin Ruoka ja riippuvuus- projekti vuonna 2014, joka jatkuu edelleen. (Myllyhoitoyhdistys.)

Hankkeen nettisivuilla puhutaan kemiallisesta ja toiminnallisesta riippuvuudesta. Kemiallinen riippuvuus on riippuvuutta johonkin aineeseen kuten alkoholi tai tupakka ja toiminnallinen riippuvuus riippuvuutta, joka kohdistuu johonkin toimintaan kuten syöminen tai pelaaminen.    

Sivuilla todetaan, että kaikki ihmiset ovat riippuvaisia ruuasta, ja tämä on taannut ihmisen ravinnonsaannin ja säilymisen lajina. Normaali ruuan tarve on siis positiivista riippuvuutta.

Riippuvuus voi edetä myös negatiiviseksi riippuvuudeksi silloin kun syömiseen liittyy pakonomaisuutta, hallitsemattomuutta, liiallisuutta ja elämän kaventumista. Negatiiviset riippuvuudet ovat ihmistä tuhoavia. Tähän lukeutuu esimerkiksi se, että ihminen syö pakonomaisesti huonoja ruoka-aineita, vaikka tietää niiden haitallisista seurauksista.  Samoin kun alkoholisti juo, vaikka tietää juomisen olevan epäterveellistä ja heikentävän elämänlaatua.

Ruoka ja riippuvuus-projektissa todetaan, että ahmintahäiriötä ja ruokariippuvuutta on vaikea erottaa toisistaan. Muutamia eroavaisuuksia on olemassa, joita voidaan käyttää tunnistamiseen. Ahmintahäiriössä on toistuvia ahmintakohtauksia, kun taas ruokariippuvuus on jatkuvaa napostelua, mitä sairastavan on vaikea saada katkaistua yrityksistä huolimatta.

Oleellinen asia riippuvuuksissa on se, että riippuvainen käyttää ruokaa täyttämään henkistä tyhjiötään, turruttamaan negatiivisia tai pelottavia tunteitaan, selviämään sietämättömistä tilanteista, hoivatakseen lapsena kokemaansa traumaa tai auttaakseen itseään selviytymään sosiaalisissa tilanteissa. (Tietoa ruokariippuvuudesta.2015.)

Tämä kaikki kuulostaa järkeenkäyvältä, kun puhutaan päihdeongelmaisista tai anorektikoista. Miksi yleinen ilmapiiri on tuomitsevampi lihavien ihmisten kohdalla?

Toipuakseen ruokariippuvuudesta ihmisen on opittava tunnistamaan riippuvuuden taustalla olevia syitä ja harjoitella luottamaan, että tunteita ei tarvitse turruttaa syömällä vaan ne voi käsitellä muilla keinoilla.

Ruoka ja riippuvuus-projektin nettisivuilla on kattava kuvaus riippuvuudesta, mihin suosittelemme kaikkia tutustumaan. Projekti kiertää pitämässä luentoja aiheesta ympäri Suomea. Heillä on myös puhelin, johon voi soittaa maanantaisin ja keskiviikkoisin muutaman tunnin ajan. Puhelin on tarkoitettu kaikille, joita ongelma koskettaa ja keskustelut ovat luottamuksellisia. Projekti järjestää keskusteluiltoja ja vertaisviikonloppuja, joissa osallistujat saavat tietoa riippuvuudesta ja saavat jakaa omia kokemuksiaan aiheesta. Vertaistuki on tapahtumissa tärkeässä roolissa. Projekti ylläpitää myös suljettua ja salaista fb-keskusteluryhmää, joka on tarkoitettu ruokariippuvaisille sekä heidän läheisilleen. Nettisivuilta löytyy myös toipumisen työkalupakki syömisongelmaisille. Projektin aikana koulutetaan myös sosiaalialan ammattilaisia ja asiantuntijoita. (Ruokariippuvuus.)

Ylen A2-illassa oli muutama viikko sitten aiheena lihavuus ja se on edelleen katseltavissa Yle Areenassa. Ohjelma kestää noin 1,5 tuntia ja se sisältää keskustelua lihavuudesta ja sen hoidosta. Keskustelijoita on useita edustamassa eri näkökulmia. Suosittelemme lämpimästi katsomaan sen jos aihe kiinnostaa. Ohjelma löytyy hakusanalla ”Lihava Suomi”.

Lihavuus (aikuiset) (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013. <http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi24010#NaN> Luettu 24.10.2017

Myllyhoitoyhdistys. <www.myllyhoito.fi/yhdistys/ohjelmat-ja-hankkeet/> Luettu 24.10.2017.

Männistö, Satu - Laatikainen, Tiina - Harald, Kennet - Borodulin, Katja - Jousilahti, Pekka - Kanerva, Noora - Peltonen, Markku - Vartiainen, Erkki 2015. Työikäisten ylipainon ja lihavuuden kasvu näyttää hidastuneen. Suomen Lääkärilehti 14-15. 969.

Riippuvuusongelmat. Suomen mielenterveysseura. www.mielenterveysseura.fi/ mielenterveyden-häiriöt/riippuvuusongelmat. Luettu 24.10.2017.

Suokas, Jaana - Rissanen, Aila 2011. Syömishäiriöt. Teoksessa Lönnqvist, Jouko - Henriksson, Markus - Marttunen, Mauri - Partonen, Timo (toim.): Psykiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. 346-364.

Tietoa ruokariippuvuudesta. <www.ruokariippuvuus.fi> Luettu 24.10.2017.

Toivio, Timo - Nordling, Esa 2013. Mielenterveyden psykologia. Helsinki: Edita. 173-177.